2019-09-30T02:36:36+03:00 Blog Integration Feed Generator https://jimmya.vuodatus.net/ JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

missään. Kokemus oli sekin, ja ei nyt mikään huonokaan suudelma. Se on kuitenkin omistuista, koska jotenkin olen aina uskonut johonkin suudelman elämää suurempaan voimaan, joka pysäyttää veret, oli kumppani kuka tahansa ei-vastenmielinen. Hassuinta tässä kaikessa on niin, että Jimmy on katoavan hetken uskonut olleensa ihastunutkin tähän ms. S:ään. S on jotenkin uskomaton ihminen - jos kyseessä olisi miessukupuolen edustaja, karttaisin viimeiseen asti. Kaunis, fiksu, kiltti, mukava, melko miellyttämishaluinen, mutta kuitenkin todella järkevä ja omanarvon tunteva ihminen. Eettiset arvot kohdillaan. Eli oikeastaan juuri sellainen, johon antaisin itselleni luvan rakastua, jos hänellä olisi vastaavia tunteita, ja jos se suudelma olisi tuntunut merkitsevän edes vähän jotakin.

No, keskustelimme siinä kuitenkin illan aikana hieman erilaisista suutelutyyleistä ja siitä, kuinka kummallisia mieltymyksiä joillakin voi olla. Emme kuitenkaan päässeet loppupeleissä keskustelussa puusta pitkään. Myös mietimme sitä, miksi naiset leimataan ihmissuhteissa niiksi, jotka ripustautuvat ja ovat liikkeissään liian nopeita - ja että pieninkin asia merkitsisi naisille liikaa. Näistä meillä kaikilla oli kuitenkin vastakkaisia kokemuksia. Kuinka moni poika onkaan olettanut päässeensä poikaystävän paikalle ensisuudelman jälkeen? Kuinka monta kertaa poika ei ole ymmärtänyt lausetta "Mä en ole varma tahdonko jatkaa" tai "En kyllä ole kiinnostunut muuten kuin kaverina"? Toisinaan ne tärkeimmät lausahdukset sivuutetaan, ja seuraavaksi kännykkä piippaa tekstivietiä "lähdetkö kahville tai leffaan, mä tarjoan!" Ja seuraavaksi itketään, kuin nainen on johtanut harhaan jne., jos erehtyy vastaamaan myöntävästi kutsuun. Onko asia nyt tosiaan sitten niin, että kutsuihin, joissa herrashenkilö lupautuu maksamaan, täytyy vastata ei kiitos? Eikö tosiaan riittänyt, että sanoi, ettei ole kiinnostunut?

Joskus ihmetyttää, miksi ylipäänsä parisuhteita pitää vatvoa niin paljon. Eikö asioiden vain voi antaa mennä omalla painollaan? En muista, milloin olisin viimeksi kirjoittanut näin monta kysymysmerkkiä blogitekstiini.

Mr. V otti yhteyttä, tapaamme ehkä vielä tässä lomalla. Ystävinä. (?)
]]>

2009-01-02T19:51:00+02:00 2019-09-30T02:35:02+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2009/01/naishakuista-juomista JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

Noniin, Jimmy melkein lakkasi kirjoittamasta, mutta palasi lopulta tietokoneen ääreen miettimättä sitä, tuleeko kukaan lukemaan näitä tekstejä koskaan. Ei? Hyvä. Kyllä? Jim olisi iloinen.

Maailma on todella herättänyt mielessäni kysymyksen: mitä ihmettä se rakkaus muka on? Sitä, että löydetään ihminen, jonka kanssa tahtoo viettää koko elämänsä? Jakaa ilot, surut, onnen ja kokemukset. Hyvä näin, sitten Jimmy saa laskettua itselleen... no, ainakin 3 Tosi Rakkautta. Kuinkas ollakkaan, kaikki ovat naisia. Minulla on siis rinnallani elämän suuria rakkauksia, osa ala-asteen ensimmäisiltä luokilta, osa yläasteelta ja niin edelleen. No mutta, entä intohimo? Niitä tottakai löytyy. Ensimmäisenä kirjoittaminen, piirtäminen ja once-in-the-lifetime kokemukset. The greatest passion koettiin viisitoistakesäisenä ja päästettiin karkuun. (Tyypillistä?)

Miten ihmeessä naiset löytävät sen koko paketin? Missä on mies, jota todella voisi himoita, mutta jota voisi samalla kunnioittaa? Joku sellainen siis, joka ei olisi kusipää. Jimmyllä on ollut kuitenkin taipumusta niihin. Ainakin ajatusten tasolla.

En tosin pidä siitä, miten ihmiset muuttuvat kohdattuaan Rakkauden. Eräs ystävistäni on vähän kuin minä, saalistaja. Ei siis negatiiviseen sävyyn Manizer, vaan puhtaasti, syvimmältä olemukseltaan juureton, nuori nainen, joka ei osaa rakastua. Mitä meille on tässä maailmassa? Toinen ystäväni taas on miesmaultaan hiukan omituinen - kaikki poikaystävät upeita tyyppejä, siinä en väitä vastaan - mutta kokonaisuudessaan mieltymys on melko tavallinen. Kuten voi odottaa, hänellä on myös parisuhdelinjalla eniten kokemusta.

Jim tahtoo todella tietää, onko maailmalla vielä jotain tarjottavaa. Hän ehkäpä tapaa jonkin ajan päästä erään miespuolisen ystävänsä, jonka kanssa oli vipinää, kun tutustuivat. Hah, tunnen kyllä itseni tällä hetkellä varsin kyyniseksi, täytyy ehkä myöntää. Pidän enemmän sanasta realisti. Tosin se en, totta tosiaan, varmasti ole.
]]>

2008-12-30T00:02:00+02:00 2019-09-30T02:35:04+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/12/so-where-is-the-so-called-love JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

Paras keino selvitä koeviikosta on ssiis tämä: keskity vain niihin aineisiin, jotka kiinnostavat. Siksi löin fysiikan täysin laimin, ja selasin kirjaa n. 15 sekuntia todetakseni, etten siitä silti mitään ymmärrä. Innolla odotan, että näen tulokset.

Tällä hetkellä pää lyö sen verran tyhjää, ettei tekstiä tule. Ei voi mitään.
]]>

2008-09-26T16:49:00+03:00 2019-09-30T02:35:07+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/09/perjantai JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

Se on todella outoa huomata, että tässä sitä on vihdoin vapauduttu peruskoulusta. Elämä menee ihan mukavaa rataa - sopivan leveää ja pitkää. V on nyt taakse jäänyttä, samoin M. Toisinaan asioista siis voi päästä irti. Olen yrittänyt kysyä itseltäni, että mitä minä oikein tarkalleen ottaen tahdon elämältä ja muilta ihmisiltä, mutta eipä ole vastausta kuulunut. Mitä näihin asioihin tulee, olen ollut hyvinkin hiljaista sorttia aina.

Pää on välillä ollut repeillä liitoksistaan, kun ajatuksia tuntuu olevan välillä liikaa, välillä liian vähän. Joskus tuntuu turtuvan hirveästi, aivan kuin elämässä ei oikeastaan olisi mitään jäljellä. Ihan niinkuin pitäisi tuntea, kokea ja olla vähän enemmän.

Ihmissuhteet Jimmy on onneksi saanut suhteellisesti kasaan. Yksi vanhakin ystävyys on kovasti elvytyksen alla, ja uusia syntynyt. En ole koskaan ollut kummoinen kontaktin luoja, mutta kyllä tämä tästä.

Eilinen kiertää kamalasti päässä. Se on palauttanut niin vahvasti mieleen marraskuun seitsemännen, joka on itseasiassa viime aikoina nostanut päätään muutenkin. Onko tämä nyt joku uusi kansantauti? Perinnöllistäkin? Etsitään mahdollisia yhteisiä sukujuuria Hitlerin kanssa. Ja mitä, oliko 7.11.2008 ylibuukattu? Olen yrittänyt selvittää, kuinka kauan ennen Jokelaa P-E oli laittanut videoita nettiin. Eipä paljoa auta vanhat lehtileikkeet. Ehkä turhaa spekulaatiota, mutta jotenkin jäi sellainen fiilis, josko M. S. olisi aikaistanut poismenoaan reilulla kuukaudella poliisin ylimääräisen huomion takia. Muuten ko. tapahtuma on kuitenkin niinkin tarkka kopio. Videot, tekstit, ihan kaikki. Todistettavastihan Saari myös kuunteli saman tyyppistä (raskasta metallia) musiikkia edeltäjänsäkin.

Ja entä, missä ovat ihmiset tällä hetkellä? Pohtivat mikä meni vikaan. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Toimiko poliisi väärin. Voimme tapella vaikka kuinka kauan siitä, kenet pitäisi erottaa virastaan, kuka teki virheen ja olisiko tältä voitu välttyä (mihin on muuten niinkin selkeä vastaus kuin että kaiken järjen mukaan ei) tai sitten voitaisiin todella kääntää katseet tulevaisuuteen. Mitä teemme jatkossa toisin? Tai voisiko edes tehdä? Jos nuori voi pahoin, nuori voi pahoin. Toimitaan miten vain, niin on aina olemassa nuoria, jotka eivät tahdo, osaa, uskalla tai voi hakea apua. On minullakin ollut hetkiä, joilloin olisi oman hyvinvointini takia ollut parempi käydä keskustelemassa jonkun ammattilaisen kanssa, mutta meninkö? Aivan oikein, en. Asia jäi siihen, että mainitsin siitä lomakkeessa koululääkärille. Lääkäri kysyi minulta asiasta, enkä osannut vastata. En usko, että sen enempää olisi voitu tehdä. Ei sillä, etteikö suomalainen  nuori saa apua - me emme halua sitä.

Toisaalta, on ihmisiä, jotka tahtoisivat ammattiapua. Syystä tai toisesta sitä ei saa. Useimmiten, kun nuorista puhutaan, apua olisi, jos osaisi hakea. Jos jaksaisi taistella itsensä takia. Mutta kuinka moni todella jaksaa? Masentuneena oman itsensä arvostus on kovin rajallista. Sille ei voi mitään.

Emme me koskaan saa tietää, ketä kuuluisi syyttää viimeisen vuoden 2 kouluammuskelusta. Se on kamalan väärin, mutta asiaa ei voi auttaa. Aiheesta lukeneena uskallan väittää, että kyseisten henkilöiden olisi ollut turha odottaa hakevan apua - omasta mielestään heissä ei ollut mitään vikana. Molemmat vaikuttivat rationaalisilta, järkeviltä ihmisiltä, joten minusta ketään ei voi syyttää siitä, että nämä kaksi nuortamiestä tarvitsivat apua ja tukea. Kuka olisi osannut sanoa niin? Koulukiusaus ei näy eikä kuulu, valitettavan useissa tapauksissa. Toki on niitäkin tapauksia, kun suljemme silmämme ja korvamme. Sillekään emme enää voi mitään. Kukaan opettajista ei voi millään arvata selvitellessään kahden pienen pojan välituntista tappelua, jota molemmat osapuolet sanovat "vain leikiksi", että toinen pojista päättää kymmenen vuoden päästä ladata pistoolinsa ja kävellä sisään kouluunsa mielessään mädän yhteiskunnan korjaaminen.

Ehkä kehitymme, ehkä emme. Ehkä amerikkalaistumme.
]]>

2008-09-24T13:49:00+03:00 2019-09-30T02:35:09+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/09/puolen-vuoden-tauko JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

Jimmy vetää nyt sanansa takaisin. Tai ei kaikkia, siinä olisi liikaa hommaa. Mutta tuo M asia. Miksi, miksi, miksi? V tilanne on vähän liian hankala, ei nyt pysy asiat päässä järjestyksessä ollenkaan. Suoranaisesti ei ahdista, mutta vaivaa silti. Jimmy on ollut hiukan poissa päiväjärjestyksestä tämän koko peruskoulun 3. viimeisen viikon. Kokeita tullut ja mennyt, eikä asiat silti ole kohdistunut oikeisiin asioihin.

Pitäisi yksinkertaisesti tehdä plusmiinus lista Vstä ja Mstä, mutta eipä siitäkään ehkä mitään tulisi. Ei toista tunne tarpeeksi hyvin. Kaukosuhteeseen en ehkä ole valmis? Mutta olenko toisaalta myöskään valmis päästämään irti tällaisesta mahdollisuudesta? M sen sijaan asuu lähellä, tyyppi on melko helppo, ja ehkä juuri sellainen, mitä juuri nyt tahdon. Ei mitään liian vakavaa.

Tosiaan, voin sanoa, etten aina edes tunnista itseäni. Tämä ei ole yhtään tapaistani.
]]>

2008-05-17T00:45:00+03:00 2019-09-30T02:35:11+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/05/ceated-by JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

Miinusta: asuu liian kaukana. Ja... No selvä, välillä hankaluuksia olla oma itsensä hänen seurassaan, kuten jokaisen, josta voisi jollain tasolla olla kiinnostunut.

Pahinta tässä kaikessa on se, että V näyttää myös kiinnostusta. Kyllä, minulle tulee taas suuria ongelmia parisuhdettomuuslinjalla. Positiivinen puoli: M ei vaikuta enää niin vahvasti. Se ei säväytä niin kovin. Todella söpö, ihana ja sulonen se on tottakai, mutta kuitenkin.

Se on todistettu: ihminen ei ole yksiavioinen eläin. Evoluutio on muokannut ihmistä siihen suuntaan, mutta ei ihan loppuun asti. Kuinka niin monimutkainen laji, kuin ihminen, voisikaan olla? En edes oikein pidä sitä mahdollisena. Jospa pitäisi kyynistyä.

Ihminen oppii virheistään, eikä niiden tekemistä lopeteta ikinä. Kyllä, teemme ikuisesti virheitä loppujen lopuksi oppimatta niistä mitään hyödyllistä. Lisäksi ne virheet täytyy toistaa monta kertaa + läheisten täytyy toistaa ne monta kertaa, että niistä oppisi jotain. Jimmy kyynistyy lisää.

Todiste siitä, että pää on hajoamassa: äkkipikainen johtopäätösten teko ja mielentilan aaltoilu. DiuDiu.
]]>

2008-05-07T22:16:00+03:00 2019-09-30T02:35:14+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/05/paivia-taas JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

Ei ole ollut mitään kirjoiteltavaa, joten taukoa on ollut. Ei nytkään mitään erikoista ole, kunhan kertailen tapahtumia. M tilanne on yhä sama, joten alan luopua toivosta. Jos sellaista on enää olemassa. Joku taisi jättää Pandoran lippaan auki? Eli kyllä, Muhammed ei ole lähtenyt kohti vuorta. Hän uskoo, että on olemassa se minimaalinen, entisestään katoava mahdollisuus, että jokin korkeampi voima siirtää vuorta. Ja miksi niin tapahtuisi? Koska Muhammed uskoo niin.

Huomena suuntaan kohti tuntematonta. Eli Tamperetta. Miittiä ensikesän leirin tiimin kanssa. Ja tiimikoulutus myös.

Jimmy haistoi mustarouskua ja meni ihan diudiu. Harjoittelin tänään tekemään itselleni ranskanletin ja hyvinhän se jo sujuu.

Mietin, että koska on aika siirtää asiat taka-alalle. Kuinka kauan voi antaa asioiden vaikuttaa näkyvästi esimerkiksi nyt koulu-yhteisössä. Vappujuhlassa naamiaiset, ja pukuihin kuuluvat aseet kiellettiin. Ymmärrän kyllä hyvin miksi, mutta koska tulee aika varoa tällaisia asioita? Tai milloin kaikki rajoitukset edes selvitetään meille. Tiedä häntä.

"Mikä on vikana nykynuorissa?" Se, että he elävät teini-ikänsä tämän päivän maailmassa. Yksinkertaistetusti he elävät nuoruutensa helvetissä. Jokainen, joka ei ole kokeillut elää teini-ikänsä kuohuja nykypäivässä, voi jättää ne "minun nuoruudessani" -muistelot väliin, kun tullaan valittamaan meidän touhuista. Totta kai vanhemmilla, isovanhemmilla ja ETENKIN pikkuvanhoilla opettajilla on ollut niin paljon vaikeampi nuoruus kuin meillä. Mutta onko niin? Totta kai ymmärrän sen, että sodan ajan lapset ja nuoret elivät äärimmäisessä pelossa, tuskassa ja kokivat kärsimystä, mutta ennen kuin on kokenut tämän päivän kauhut, on turha myös haukkua tämän päivän nuorisoa. We just have to handle this fuckin' world. Elämä ei ole meille enää niin yksinkertaista. Asiat ovat toisin. Me olemme toisin, okay?

Eli yksinkertaistettuna, olen äärimmäisen kyllästynyt 60++ liikunnanopettajaani, joka ei yksinkertaisesti voi jättää meitä rauhaan meidän käyttäytymisen ja tapojen suhteen. Aina löytyy jotain, joka on niin toisin kun silloin kun hän oli nuori. Emmekä me osaa arvostaa kaikkea sitä mitä olemme valtiolta saaneet. Kuinka emme ole joutuneet elämään siinä maailmassa, jossa hän eli nuoruutensa. Että meidän ei pitäisi, me emme saisi, me emme ymmärrä. Kuka meidät ovat kasvattaneet? Tai ei, sehän on kai niin, että olemme tehneet valintamme itse, me olemme itse kasvaneet sellaisiksi kuin olemme.

Mutta niin, sillä, joka ei ole samaa kokenut, ei ole varaa arvostella. Maailma muuttuu jokaisen sukupolven myötä. Huonompaan, parempaan, lopulta kuitenkin huonompaa. Me olemme oravanpyörässä.
]]>

2008-05-01T23:28:00+03:00 2019-09-30T02:35:17+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/05/vappukin-paketissa JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

Tosiaan, tänään oli kylällä sattunut tulipalo eräässä pienessä kerrostalossa. Kävimme ystäväni kanssa kävelemässä paikan ohi, ja sain kiskoa hänet hihasta mukaani, kun meinasi stopata tapahtuma paikalle. Miksi ihmeessä? Mielestäni se on nöyryyttävää, kun toisten kotien tuhoa vahditaan kuin haaskalinnut raatoa. Myös muutama lapsiperhe oli eksynyt paikalle, isä seisoi kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa tien toisella puolella seurailemassa palomiesten toimintaa. Väkisinkin alkaa miettimään, että kannattaako lapselle opettaa, että juuri se on siinä tilanteessa merkittävää. Palomiehet, poliisit ja hoitajat. Ylipäänsä se talon ympärille katsomo laittoi miettimään. Sirkushuveja ihmisille. Kiittäkää sunnuntai-iltapäivän ilmaisviihteestä.

Kavereiden kanssa tuli vietettyä ihana viikonloppu. Perjantaista asti nyt sunnuntai-iltaan. Lauantaina olin ystäväni luona yötä pitkästä aikaa, kiertelimme keskustaa illalla ja teimme ei-mitään.

Ostin itselleni ihanan vihreän mekon, 25 €. Se on sellainen kauniin tyttömäinen vaate, jollaisia minulla ei mitenkään liikaa olekaan. Pidän siitä kovasti. Elämä hymyilee vaihteeksi. M-asia on ainut joka vaivaa. En edes tiedä miksi. Sellaisista pitäisi päästä yli. Olen ennenkin päässyt. Ehkä.

Pitäisi vain osata antaa asioiden olla tai olla olematta.
]]>

2008-04-27T22:05:00+03:00 2019-09-30T02:35:19+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/04/elamaa-opetellessa JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

poikaystävien, sinkkujen kohdalla en ole samaan hommaan törmännyt. Juu, kannattaa olla sinkku. (Ellei ole Mn tasoinen saalis näköpiirissä) Elämä on näin paljon helpompaa.

Tänään oli ihana päivä, koulun jälkeen melkein heti suunnistin ystäväni kanssa pääkaupunkiin, ja niin mahtavanrentoa shoppailu/kaupunki reissua en ole kokenutkaan pitkiin aikoihin. Sitä ihan melkein ymmärsi elämän tarkoituksenkin :) Eli kovin oli avartava reissu myös hauskanpidon lisäksi. Ja se siis on se elämän tarkoitus. Että nautitaan, ja voidaan olla onnellisia JUURI TÄSTÄ hetkestä, vaikka ei kokonaisuudessaan olisikaan onnellinen omassa elämässä. Nyt myös pienen vodkapaukun jälkeen ajatus kulkee mukavasti, joskin harhailee.

Niistä poikaystävistä vielä. Ihmiset tuntuvat paljon mielekkäämmiltä (omasta mielestäni) silloin, kun mitään vakavaa seurustelua tms. ei ole päällä. Ystävät ovat pitkäaikaisia suhteita varten. Jotenkin, kun ihmiseen tutustuu syvemmin, ei se enää kiinnosta samassa mielessä kuin aikaisemmin. (ja juu, toivon että kaikki ymmärsivät, mitä sillä tarkoitan.) Tietty viehätys on kadonnut. Sitten taas, sehän on todellinen helmi, jos tapaa ihmisen, jonka kanssa todella tahtoo viettää aikaa. Onko sellaisia? Siis ystävien lisäksi. En jaksa uskoa. Huolimatta siitä, että läheisillä on useammalla vakituinen parisuhde päällä juuri nyt, minun on vain hyvin vaikea kuvitella itseäni sellaiseen. Jotenkin se, että olisi jonkun kanssa niinkin tiiviisti, ettei muut kiinnostaisi, ei saisi flirttailla (no okei, onhan se joissakin suhteissa mahdollista) ja elämä rajoittuisi jonkin toisen ihmisen takia, kuulostaa täysin vieraalta. Hyvin epä-minua. Ja näin yhäkin puhuu tuleva vanhapiika.

En ole kiinnostunut ystävistäni seksuaalisesti. En edes niistä vastakkaisen sukupuolen edustajista. Joten löytyykö jostakin TODELLA mies, johon haluaisin sitoutua vakavasti? Muutenkin, kuin ystävänä? I doubt. M vaikuttaa vielä ihan mahdolliselta, mutta toisaalta ikänsä puolesta en odottaisi mitään über-vakavasti sitoutunutta seurustelua. Joten siinä olisi täydellinen mies-poika-ihminen minulla. Siis jos olisin 2-3 vuotta nuorempi. Kiitos.

Kavereilla tuntuu olevan ongelmia jo pelkästään sen takia, että ne poikaystävät ovat olemassa. Jos ei muuta, niin vituttaa sitten se, ettei toista tapaa tarpeeksi usein. Ei sillä, ettenkö ymmärtäisi sitä, vaan en vain itse ehkä jaksaisi. Kai juuri siksi en osaa ajatella itseäni seurustelusuhteeseen. Että jotakuta voisi rakastaa/haluta/kaivata, jos häntä ei ole tuntenut vähintään 6-9 vuotta? Sellainen on tapahtunut minulle vain oman protu-leirini jälkeen, jolloin kaipasi ihan kaikkea, mitä oli olemassa maan ja seuraavan substanssin välillä.

Bona nit, pitänee mennä selvittelemään päätä ja huippu hauskaa-ihanaa-mahtavaa päivää tallitöiden merkeissä. Sen jälkeen voi vain löhötä kauan vaikkapa television ääressä.

Toivottavasti muillakin oli hyvä päivä. Jos oli, niin kertokaa toki, mikä teki päivästä niin hyvän, tai jos ei ollut, niin mikä teki siitä huonon.
]]>

2008-04-25T20:37:00+03:00 2019-09-30T02:35:21+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/04/tunnealy-kateissa JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/

Tänään on mennyt koko päivä hyvin (täytyy koputtaa puuta) loppuun asti. M aivan yhtä hurmaava, charmikas ja ihan yhtä M kuin ennekin. Lisäksi kaikki olivat tänään hyvällä tuulella, mikä oli aika tarttuvaa. Ja vähän sai kontaktia yhteen vanhaan ystäväänkin, jonka kanssa oli tässä vuoden aikana mennyt aikalailla välit. Hän oli siirtynyt tavallaan porukasta toiseen,e ikä ollut kiinnostunut pitämään yhteyttä minuun, mutta nyt välit toisten kavereiden kanssa alkaa rakoilemaan, niin seuraa sai täältä päin. Tosin mietityttää, että eikö tämä ole jonkin näköinen hyväksikäyttösuhde, mutta kaipa jokaisella pitää olla kavereita joiden luokse palata kun maailma potkii teräskärkisellä maiharilla päähän. Tai kaverit piikkikoroilla. Näinpä sitten kestetään loikkauksia ja ollaan kuin mies. Tai siis nainen.

Viikonloppu on ihanan täynnä suunnitelmia. Huomena suunnistamme ystäväni kanssa kohti pääkaupunkia etsimään neidin herraspuoliskolle syntymäpäivälahjaa. Taas. Siis toista syntymäpäivälahjaa. Mutta täytyyhän sitä muistaa, kun kuitenkin täyttää 18 (jee, bileet). Sitten lauantaina viettämään iltaa toisen kaverin luokse, mitään tarkkoja suunnitelmia ei olla tehty, mutta olenkin kaivannut niitä spontaaneita idiootteja ideoita, jotka tulevat kun on tekemättä mitään. Silloin on hauskinta.

Sunnuntaina piti mennä erään jaoston kokoukseen, mutta olen laiska ja huono ihminen, enkä jaksa/ehdi/voi/tahdo mennä sinne. Eli siis en jaksa. Olen laiska.

Korva on parempaan päin. Enää vain vähän tulehtunut. Jospa huomena pääsisi uimaan?

Vappusuunnitelmia löytyy myös jo. Keskiviikkona menen siskojen kanssa juhlistamaan koko työväen edestä. Sitten perjantaista eteen päin, kun ollaan palauduttu vappukunnosta, loppu loma meneekin ensin Kangasalalla ja sitten Tampereella, kun menen tapaan Eräitä Henkilöitä, eli tiimiä, jonka kanssa vedetään protu-leiri kesällä. Jee. Tosin se vähän harmitti, että vappuloma menee siihen, mutta asialle taas ei voi mitään.
]]>

2008-04-24T19:29:00+03:00 2019-09-30T02:35:23+03:00 https://jimmya.vuodatus.net/lue/2008/04/torstai JimmyA https://jimmya.vuodatus.net/