Jimmy otti ensimmäistä kertaa käyttöönsä rakkaat pilottiarskat eilen. Ne ovat ihanat <2 Sisko toi tuliaisena Ruotsista. On yritetty kovasti väsätä koulutehtävää valmiiksi ensi torstaihin mennessä, kohta ollaan jo paremmalla puolella. Viimeinkin haasteellisen monitasoinen tehtävä, joka on toisaalta pirun vaikea. Alku vähän kankeaa, mutta vihdoin on saanut rentouduttua hieman tässä asiassa ja voi antaa vain inspiksen viedä. Eilen vielä kirosin tätäkin tehtävää (Kurssitehtävänä 15 liuskan kansio kirjan aihepiirien perusteella) mutta nyt huomasin, että tämän tehtävän kanssa voi kerrankin olla oma itsensä. Että kaikissa tehtävissä voi nimen omaan ilmaista itseään sen sijaan, että junnaisi tilastotiedoissa tai vain kirjoittaisi jonkun lehtiartikkelin pohjalta. Nam, kerrankin koulutyö maistuu. Sopivan haasteellinen on myös.

Olen vihdoin saanut itseäni niskasta kiinni, ja aloitin lukemisen. Rakas harrastus jäänyt jotenkin taka-alalle koulun takia, mutta tällä hetkellä on 3 lukuprojektia menossa saman aikaisesti. Muutenkin alkaa olla plussan puolella fiilikset, tuntuu että elämässä menee hyvin kaiken kaikkiian. Hän päätti ottaa itseään niskasta kiinni ja laittaa elämänsä järjestykseen kevään aikana. Tämä on todella, todella piristävää.

Sen lisäksi aloitan syntymäpäivälahjan teon ystävälleni. Empä paljasta mikä se on, jos vaikka sattuu lukemaan blogiani.

Ulkona ei paista aurinko. Miksi? Mene, talvi, jo. No vähän lämpimämpi on kuitenkin, kai on tyydyttävä sitten tähän.

Elämä on kuin auton pikapesu, ja minä olen polkupyörällä...