Taiteella ei pitäisi olla ikärajaa.

Tuli tässä ajatuksia mieleen kun jo ehdin julkaista edellisen. Joten kirjoitan toisen. Hah, yllätys tässä vaiheessa.

Kiasmassa Nan Goldinin näyttelyä ei suositella alle 16-17 vuotiaille. Sisältää alastomia ihmisiä ja masturbaatiota. Sai samalla miettimään, että mikä kaikki loppujen lopuksi on taidetta. Jos väkerrän tökerön omakuvan paperille ja kerron kuinka paljon ajatuksia siihen mahtuu, onko se taidetta? Mitä taide edes on. Tanssia sanotaan taiteeksi, mutta väitän että asiana se ei taidetta ole. Toki se VOI olla taidetta, mutta jos nyt tekisin nopean  tanssikoreografian, jolla ei minulle ole mitään merkitystä, eikä se ilmaise tunteita, vaan on yksinkertaisesti vain koreografia, voiko sitä sanoa taiteeksi?

Taiteenhan ei tarvitse esittää mitään mutta rajansa kaikella. Toiset sanovat pornoakin taiteeksi. Tai pitäisi kai sanoa erotiikkaa, alastontaidetta, tai mitä ikinä. Pornon sanominen taiteeksi on herjaus.

Olenpa suppeakatseinen tänään. Kaikki missä on alastomuutta ja seksiä ei ole pornoa, sillä seksihän on (tottakai) oma taiteenlajinsa.

Herranjumala kun alkaa ajatukset harhailla pahasti. No, taiteella ei pitäisi olla ikärajaa. Mutta entä elokuvat sitten? Voisiko odottaa vanhempien arvostelukyvyn estävän lapsia näkemästä heille sopimatonta materiaalia, ja mikä sitten ilman normeja ja rajoituksia olisi normaalia ja mikä epänormaalia. Suomi kun kuitenkin on melko sensuroimaton maa. Kiitos siitä.